MPK-yrityksille oma kasvuriihihanke
Valtioneuvosto julkaisi 28.2.2025 TJ Risto Murron työryhmän kasvuriihihankkeen loppuraportin. Raportti koostuu pääasiassa eri toimenpiteiden listauksesta, jotka edistävät kasvua. Työryhmän aikataulun puitteissa ei ole ilmeisesti ollut mahdollista tehdä perusteellisempia tilastoanalyysejä listattuihin kohtiin. On erittäin positiivista, että tärkeisiin kipukohtiin on puututtu ja että jatkotoimenpiteitä on listattu. MPK-yritykset eivät ole saaneet muutoin paljon huomiota, paitsi start-up-yritysten osalta. Nämä yritykset ovat sinänsä arvokkaita ja ansaitsevat ehdottomasti koko yhteiskunnan huomion. Raportissa on tärkeä huomio valtion sijoitustoiminnan painopisteen siirtymisestä kohti ei-listattuja kasvuyrityksiä. Toivottavasti tämä mahdollistaa kannattavien kasvuyritysten rahoituksen, joiden liikevaihto on 1-50 miljoonaa euroa. Tällä välimatkalla kasvun rahoittamiseen tarvittavat varat yleensä loppuvat pääosin yrittäjiltä. Muita MPK-yrityksiä koskevia hyviä seikkoja ovat Finnveran rahoitusmahdollisuuksien lisääminen myös MPK-yrityksille ja korkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksen vahvistaminen.
Jatkossa kasvuriihihankkeiden tulisi keskittyä enemmän taustatietoihin sekä EU:n yritysraportteihin ja myös Draghin raporttiin. Suurin puute julkisissa raporteissa on yritystalouden todellisten kasvun reunaehtojen puuttuminen. Kasvusta ei pitäisi puhua, vaan kannattavasta kasvusta. Pankkien rahoitus sulkeutuu nopeasti erityisesti MPK-yrityksille, mikäli yritykset eivät ole kannattavia. Kasvu edellyttää investointeja, jotka puolestaan edellyttävät kannattavuutta. Pk-yritysbarometri 1/2025 osoitti selkeästi pitkäaikaisesti suhteen kannattavuusodotusten ja investointiodotusten välillä MPK-yrityksissä.
Kannattavuuden osalta poikkeuksena ovat suuret kasvuodotukset omaavat start-up-yritykset, joilla on pääomasijoittaja rahoittamassa tappiollista toimintaa.
Yllä oleva Tilastokeskuksen yritystilastoista vuodelta 2023 tehty taulukko osoittaa MPK-yritysten taloudellisen merkityksen suhteessa suuriin yrityksiin. Taulukosta käy ilmi, että MPK-yritysten osuus kokonaisarvonlisäyksestä on 44 %. Liiketuloksessa heidän osuutensa on kuitenkin vain 20,4 %. MPK-yritysten liiketuloksen prosenttiosuus liikevaihdosta on 2,4 % ja kokonaistuloksen osuus 1,1 %. Nämä prosenttiosuudet ovat selvästi kokonaisuutena liian matalat. Kirjallisuuden mukaan oikea minimiprosentti olisi 5 %. MPK-yrityksiltä puuttuu noin 6-7 miljardia euroa nettotuloksesta. Käyttökatteesta puuttuu myös merkittävä euromäärä. Käyttökate on määrä, jolla hoidetaan lainanhoitokulut. MPK-yritysten kokonaisvelka vuonna 2023 oli 136,8 miljardia euroa. Jos laina-aika oletetaan olevan 7 vuotta ja keskikorko 6 %, käyttökatteen määrän tulisi olla vuodessa 19,87 miljardia euroa. Tämän laskelman mukaan myös käyttökatteesta puuttuu noin 7-8 miljardia euroa.
On muistettava, että jokainen yritys on yksilö ja jokaisella yrityksellä on omat voitto- ja käyttökatetarpeensa, mutta tämä osoittaa kokonaiskuvan. Yritysvoittojen ja käyttökatteen laskemisen seurauksena ei voida odottaa lisääntyvää investointihalukkuutta ja mahdollisuuksia.
MPK-yritykset suurena ryhmänä on merkittävä tekijä yhteiskunnassa. MPK-yritykset työllistää merkittävän osan kaikista työvoimasta ja tämä trendi on kasvussa. Kun aina puhutaan tuottavuudesta niin on paljon ihmisiä niin yrittäjiä kuin työntekijöitä, jotka puurtavat matalatuottavuustöissä. Kaikilla ei ole koulutuksensa tai muun elämäntilanteen takia mahdollisuuksia toimia korkeatuottavuustöissä. Silti tämä matalatuottavuustyö on tärkeä ja nämä työt muodostavat pääasian kaikista töistä. Tämä unohdetaan yleensä (katso EU kommission raportti s 77).
Euroopan komission vuosiraportista 2023/2024 selviää, että Euroopassa MPK-yritysten osuus lisäarvosta on keskimäärin 53,1 % kaikkien yritysten arvonlisästä. Jokainen prosenttiyksikkö, jolla pystytään nostamaan MPK-yritysryhmän arvonlisäosuutta, lisää tuloja Suomessa yhteiskuntaan noin 580 miljoonaa euroa. Tässä on valtava potentiaali hyvinvoinnin nostamiselle!
Ehdotan erillistä Kasvuriihihanketta (työryhmä) MPK-yrityksille. Pohjamallina Suomelle tulisi käyttää EU-komission SME-raporttia. Hankkeessa voisi käsitellä muun muassa:
MPK-yritysten laina-aikojen pidennyksen mahdollisuudet (tavoite 10-15 vuotta),
DSCR-sääntöjen ja Baselin sopimusten huomioon ottaminen,
MPK-yritysten byrokratian vähentäminen,
julkisen sektorin yrittäjien osa-aikainen työllistäminen siellä, missä on työvoimapulaa,
yritystalouden koulutuksen uudistaminen, jossa korostetaan kannattavan kasvun tekijöitä,
suurelle yleisölle suunnattu koulutus yritystuloksen merkityksestä kansakunnan hyvinvoinnille,
talouden yhteistyön koulutus yrityksen sidosryhmien kesken,
yrittäjien turvaverkko,
yrittämisen ja työnteon yhdistäminen.
Työryhmään tulisi kutsua pääasiassa MPK- yrityksien asiantuntijoita kuten
pankinjohtajia yksityissektorilta,
kansantalouden asiantuntijoita,
Finnveran rahoitusasiantuntijoita,
Business Finlandin kasvu- ja vientiasiantuntijoita,
Sitran kasvuhankkeen asiantuntijoita,
Tilastokeskuksen asiantuntijoita,
lisäksi tilintarkastajia ja yrityskonsultteja,
yliopistojen yritystalouden tutkijoita,
yritysstrategia-, yrittäjyys- ja johtaja-asiantuntijoita,
yritystalousasiantuntijoita,
kansainvälistymisen asiantuntijoita,
markkinointiasiantuntijoita,
minimi 3 yrittäjää (1 jokaisesta MPK-kokoluokasta).
Kun työryhmä on tehnyt MPK-yritysten kasvuhanke-ehdotuksensa niin se lähetetään laajasti lausuntokierrokselle. Vastauksiensa saamisen jälkeen hanketyöryhmä tekee lopullisen ehdotuksensa.
Toivottavasti tästä saadaan laajempi keskustelu ja ideariihi aikaiseksi myös päättäjien joukossa.
Linkit
Tilastokeskus: Tilastokeskuksen tilinpäätöstiedot
Kasvuriihihankkeen loppuraportti Julkaisun pysyvä osoite: URN:ISBN:978-952-383-710-2
Euroopan komissio Vuotuinen raportti eurooppalaisista pk-yrityksistä 2023/2024, SME Performance Review 2023/2024: Euroopan komission vuosiraportti 2023/2024